Niin mistä? Onko sinulla olemassa ihminen josta voit sanoa, että hän on todella ystäväsi? Kavereitahan kyllä piisaa. Mutta aitoja, pyyteettömiä ystäviä? Minulla on. Ja se antaa minulle voimaa jaksaa. Hän ei koskaan käännä minulle selkäänsä, kun minulle tulee tarve "purkaantua". Ei onneksi kovin usein. Ja hän tietää että olen myös käytettävissä häntä varten.
Entäs sitten vihamiehet? Tai ei ehkä vihamies, mutta selkään puukottava, muka ystävä, niitäkin on. Mitäs niille pitäisi tehdä? Minä painan sellaisen ihmisen kohdalla "deleteä". En suutu, enkä loukkaannu aivan vähästä, mutta jos se tapahtuu, se myös näkyy.
Onneksi minun ei ole tarvinut montakaan ihmistä "deletoida" lähipiiristäni. Mutta harmikseni on todettava että muutamia kyllä.
Sanonta kuuluu: Pidä ystävät lähellä, mutta vihamiehet vielä lähempänä.
Hmm. Tapansa kullakin. Jos tietää toisen olevan ilkeä ja haluavan vain pahaa, miksi sellaista pitäisi päästää lähelle? Minusta on paljon parempi, kun hänet karsii omasta ystäväpiiristään.
Toivon, että sinullakin on joku jolle voit pahanmielesi purkaa.
Ja kiitos sinulle YSTÄVÄNI, että olet olemassa:o)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti