keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Miten se olikaan?

Aloitimme kuntajakoselvistystyön yhdessä  Kiimingin, Muhoksen, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin  kanssa 1.8.2009. Tuo työ ei ollut todellakaan mikään helppo juttu.  Muhos jäi pois kyydistä, mutta me muut jatkoimme. Tuloksena tästä on uusi Oulu, joka syntyy 1.1.2013. Se miksi kaivelen menneitä, johtuu siitä, että lukiessani uusinta Kuntalehteä meinasin vetäistä voileivän väärään kurkkuun. Siinä nimittäin eräs valtuustokollegani lausui jotakin, jota todella hämmästelin.
Meillä täällä Haukiputaallahan tunteet kuohui aikalailla, liitospäätöstä tehtäessä. Koskaan, en koskaan ennen ole ollut niin "suosittu", kun tuolloin olin. Melko hyviä tarjouksia tuli, mutta en ottanut niitä vastaan. Ja tietysti minua suosi ne, jotka itse olivat vastaan liitosta. Samanhenkiset antoivat minun rauhassa tehdä päätökseni. No ei se ihan helppo ollut, mutta kun tarpeeksi saa tietoa ja miettii asioita, niin päätös oli melkoisen helppo tehdä.
Mutta siihen hämmästykseeni. Tosiaan meillähän työntekijät saivat viiden-seitsemän vuoden irtisanomissuojan. Kun liitos asia kuohui eniten, "vastustajien" taholta jopa ehdottiin kyseisen suojan tarjoamista nykyisen kunnan työntekijöille, jos itsenäisyys säilytettäisiin. Ja kuinka ollakaan, nyt sain lukea lehdestä seuraavaa: "X moittii henkilökunnan pitkää suojaa, joka on liitoskunnissa käytännössä 7 vuotta. Liiallinen suoja pilaa uudistamisen mahdollisuuksia. Sen pitäisi joustaa. Eihän suojan puute tarkoita etteikö töitä saisi: nythän tulee työvoimapula eläköitymisien vuoksi"
Että näin nyt. Itseasiaan kantaa ottamatta, tuli vaan mieleen, että oliko pari vuotta sitten heitetty ajatus ihan vain "osto" yritys? No minä voin olla hyvällä omalla tunnolla. Minua ei saanut kukaan ostettua! Itse tein päätöksen ja sen takana myös seison!
Kuinkahan kävi niille, jotka möivät itsensä päätöstä tehdessään?

maanantai 10. syyskuuta 2012

Vaaleja pukkaa.

pot9hhhhhhhhhhhhhhhho0000000000000000000000000000
Tässä terveiset meidän uudelta perheenjäseneltä Miisalta. Hän on kolmen kuukauden ikäinen tyttökisu. En tiedä miten pitäisi suhtautua siihen, että hän yrittää koko ajan estää minun raapusteluni:)

No tahtojen taistelu. Minä voitin.
Melkoista taistelua tullaan käymään myös tulevissa kuntavaaleissa. Tarjolla nimittäin on huomattavasti vähemmän luottamusmiespaikkoja kuin neljä vuotta sitten. Vastaavasti tuleva vaikuttamisalue on monta kertaa suurempi, ainakin meillä, täällä uudessa Oulussa.
Jo jonkin aikaa on voinut huomata esim facebookissa, kuinka osa on aloittanut vaalityönsä jo aikoja sitten. Minä tein "faceen" itselleni erillisen sivun, jota voi käydä siellä tykkäämässä ja "jutustelemassa", jos tahtoo. Ajattelin että hupi hupina ja vaalityö vaalityönä. Koska tiedän että kavereissani on paljon niitä, jotka eivät jaksa poliittista kirjoittelua, ei heidän ainakaan minun takiani tarvitse ahdistua ja minua heivata pois kavereista.

Olen saanutkin jo hyvää palautetta sivustani, vaikka tykkääjiä nyt ei ole kuin reilut 40. Suurin osa tykkääjistä on kavereitani, myös muutama "kilpakumppani" on tykännyt. Miksikäs ei? Olen minäkin tykännyt muiden vaalisivuista. Minusta on erittäin antoisaa käydä kommentoimassa ja vaihtamassa ajatuksia toisten sivulla.

Minulta kysyttiin, mikä on "pääjuttuni" vaaleissa. Kysmykseen ei voi vastata kovin lyhyesti. Tai voi, mutta avaako se mitään? Jos sanon että pääjuttuni on hyvinvointipalvelut, niin se ei vielä paljoa kerro. Asiaa avattaessa, sieltä voi nostaa muutamia asioita:

Vanhuspalvelut ovat yksi suuri haaste, eikä yksin vain täällä Oulun alueella vaan koko maassa. Kotona asumiseen panostetaan todella paljon  ja hyvä niin, mutta aina se ei vain ole mahdollista. Minä kaipaisin lisää palvelutaloja, joissa olisi tarjolla kodinomaisia asuntoja, seuraa ja ennen kaikkea hoito ja apu lähellä. Meillä täällä Oulun pohjoisosassa Haukiputaalla olisi oiva paikka tämmöiselle talolle Simppulanmäellä ja onhan siitä jo suunnitelmakin valmiina. Siis sitä kehittämään.



Työllistäminen voidaan myös mielestäni lukea hyvinvointipalveluihin. Sillä ilman työtä myös taloudellinen ja sitä kautta terveydellinen hyvinvointi on vaarassa hävitä. Joten työpaikkojen kehittäminen on todella suuri asia ja myös erittäin suuri haaste tänä aikana, jolloin yksi ja toinen yritys laittaa väkeä "kilometritehtaalle". On hyvä, kun on olemassa esim. työpajoja, joissa työttämiä voidaan työllistää. Ne ovat todella tärkeitä ja niitä tulee jatkossakin olla tarjolla. Mutta työn on oltava myös mielekästä. Onhan se hyvä että työttömyystilastoja "siistitään" sijoittamalla työttömiä eri tehtäviin, mutta  onko järkeä sijoittaa työtön tehtävään, jossa hän ei juurikaan mitään voi tehdä tehtävien puutteen vuoksi? Tämä voi kuulostaa pahalta, mutta näinkin on käynyt. Tai tehtävä työ vaatii pitkiä kulkumatkoja ja käteen jäävä osuus on pienempi kuin kotona työttömänä, koska työmatkoihin menee rahaa enemmän kuin mitä korvaus on. Ymmärrän sen että näin ehkäistään syrjäytyminen ja saadaan työtön kotoa liikkeelle, mutta pitäähän työstä saada myös korvaus ja tuleehan työn olla myös mielekästä.

Tässä vain muutama esimerkki minulle todella tärkeästä asiasta. Mutta vain muutama.

Uskon että avoimesti keskustelemalla ja miksei myös väittelemälläkin, saamme aikaan todella hyvät kuntavaalit. Siispä ollaan yhteyksissä:)
Tästä linkistä pääset mun facebook "vaalisivulle":
http://www.facebook.com/?ref=tn_tnmn#!/KaarinaTahtooValtuustoon