tiistai 17. toukokuuta 2011

Tiistain tuumailuja

Sataa sataa ropisee....No ei se mittään, se tekkee hyvvää luonnolle. Kuten ehkä huomasit, päätin sitte siirtyä puhekielen käyttöön, jotenki helepompaa ja tuntuu ku toisaan juttelis jonku kans. No mutta palataanpa luontoon. Tuo sae tekkee tosiaan hyvvää niin kuivana olleelle maalle. Viikonloppuna ku pihhaa rappasin, niin ratina vaan kävi, ku harava vei roskia mukanaan. Nyt ku on vähä lämmenny (tai ainaki eilen oli melekeen 15 astetta), puitten lehtien alut alakaa ihanasti vihertään ja tuo tuoksu, ihana. Eilen piti kesken kahavitauon avata ovi ja nuuskasta ulukoilimaa. Kyllä, sielä tuoksu KESÄ.

No mitä sitä on täsä pari kuukauen aikana tapahtunu? Eduskuntavaalit oli ja meni. Perussuomalaiset tulivat ja saivat hurjan äänimäärän. Muutamat menetti melekosesti. Meille demareille ei kovin suuri tappio tullu. Mutta kuitenki. Täälä meijjän alueellahan jäi pois pari vahavaa ja kauan mukana ollutta ehokasta, Liisa ja Matti. Demareilla (ainaki ossalla) onkin ollut se vika, että on ollu tietyt ihimiset, jotka on ollu palijo mukana ja jotka on menestyneet hyvin ja saaneet "edustuspaikkoja". Uusia, nuorempia ehokkaita ei oo oikeen saatu/haluttu (ei kait?) mukkaan. Onneksi nyt on saatu uusia, erittäin aktiivisia ja innokaita nuoria ja myös aikuisia;) mukkaan. Tämän osoitti jo seurakuntavaalit ja myös hyvä äänisaalis eduskuntavaaleissa. Maailma muuttuu ja niin on myös meidän muututtava. Vaikka se tekkee välillä vähä kipiääki.
Palatakseni vielä "Persuihin", luulen että tällä meijjän alueella he saivat palijo protestiääniä. Ai miksikö? Täälä me demarit, vihiriät ja vassaritki enimmäkseen äänestettiin uuen Oulun syntymisen puolesta. Sitä on monen ollu meleko vaikia niellä. Mutta me uskottiin siihen ja uskotaan edelleen, että se oli ainua oikia vaihtoehto. Parempi tehä yhesä sopimalla ku mennä pakkoliittoon, josa ei ehtoja pystytä asettammaan.

Ja Uusi Ouluhan syntyy, koko ajan. Pakko myöntää, että välillä itestäki tuntuu, että eikö jo jotaki vois alakaa tapahtummaan. Kyllä muuten tapahtuuki. Ohan se selevää, että ku on näin suuresta asiasta kyse, niin ei sitä tuosta nuin vaan lonkalta tehä. Hilijaa hyvä tullee. Usko vaan. Sen toiveen oon esittäny kaikille niille kenen kans asiasta oon jutellu, että elekää heti hakeko epäonnistumisia. Yrittäkkää ees nähä ne hyvät puoletki! Niitä tullee. Ne voi olla toisille pieniä juttuja, mutta toisille niillä voi olla tosi iso merkitys. Eniten mua ärsyttää se seikka tällä hetkellä, että aina ku joku muutos tapahtuu, oli se sitten kunnan, työkkärin tai Kelan, saa kuulla "joo nyt ku me mentiin Ouluun niin....". Hyvät ihimiset ku me ei oo menty yhtään mihinkiään ja kaikkien muitten instanssien tekemät muutokset ei kuulu liitokseen. Esim verotoimisto, Kela ym ovat teheneet muutoksiaan jo palijo enne meijjän yhistymispäätöstä! Me tehhään yhesä uus Oulu. Ylikiiminki meni, se oli eri asia.

Mitäpä sitä vielä? Vappu oli ja meleko kylymä semmonen. Ei onneksi satanu. Me käytiin moottorpyörä ajosa Muhoksella. Hieno kokemus kun reilu tuhat "pyörää" ajo letkasa Oulusta Muhokselle. Ihimisiä oli kerräntyny teitten varsille huiskuttaan. Vaikka vähä paleli se lämmitti ja olo oli ku kuninkaallisella;)

Äitienpäiväki meni. Muaki muistettiin kukin, koruin ja leivoksin. Käytiin sitte myös tekemäsä kierros mummuloisa. On se vaan rikkaus ku niitä on vielä kaks olemasa. Tämmösinä päivinä tullee vängellä mieleen, että koskaan ei voi tietää millon juuri tämä juhlapäivä on se viimeinen. Mutta päivien määrää ei voi tietää kukkaan. Toisilla niitä on enempi ja toisilla vähempi:(
En muista kenen motto on "Elä jokainen päivä, kuin se olisi viimeinen" -on se kyllä erittäin hyvä motto!

No olipa taas "puheripuli". Asiaa ois vielä vaikka kuinka palijo, mutta jatketaan toiste. Nyt ylös, syömään, satteeseen, äitille, parturiin ja töihin. Oikeen hyvvää kesän odotusta sullekki;)