Se tuli yllättäen ja yhtä pian se näyttää olevan ohi. Vai onko se jo mennyt? Kesä nimittäin.
Vietin kesälomaa vain kolme viikkoa ja voin kyllä todeta, että se on aivan liian lyhyt aika loman viettoon kesällä. Toisaalta, onhan tietysti olemassa myös niitä, joilla lomaa on vielä vähemmän tai ei ollenkaan. Minä itse lomani valitsin tuon mittaiseksi. Olisin toki voinut aloittaa aiemmin tai myöhemmin ja silloin olisin voinut pitää sen ehkä yleisimmän 4 viikon loman. Mutta eipäs tässä mitään valittamista ole, lomaa on jäljellä vielä ruhtinaalliset 23 päivää. Nyt vain sopivaa ajankohtaa miettimään. No toisaalta, koska "jouluhöperö" olen, olen uskaltanut toivoa, että tuonne vuodenvaihteeseen saisin taas hieman pidemmän loman. No aika näyttää.
Mitä siihen kesään sitten kuului? No terassiprojektimme eteni mukavasti ja voin vain todeta että minä tulen kyllä todella viihtymään siellä. Jo nyt, vaikka maalaus ja viimeistely syystä ja toisesta, jäi ehkä ensikesään, olen nauttinut siellä oleskelusta. Miksihän sitä ei ole tehty jo 11 vuotta sitten? Jaa, eihän sitä aina kaikkea hoksaa. Mutta parempi myöhään, kuin ei milloinkaan.
Pitkällä lomareissulla emme käyneet, koska mieheni oli lomalla vain viikon. Mutta pari viikonloppu "retkeä" teimme moottoripyörällä. Rovaniemellä kävimme Poronpurijaissa.
Tuo reissu oli minun ensimmäinen pitkä reissu moottoripyörän kyydisssa. Hyvin persaus kesti. Vietimme yön "luxus" teltassa ja se oli kyllä niin tunnelmallista ja nostalgista että se täytyy varmaan tehdä uudelleen. Tosin majoittua voisi ehkä hieman suuremmassa teltassa;)
Tulomatkalla kävimme tyttäremme luona Ylitorniolla, hän vietti suurimman osan kesää Jokinainen- taidevaellus tapahtuman mukana. Hänen roolinsa oli tapahtuman päivittäminen "nettiin", tämä tausta porukka kulki maitse samaa reittiä, kuin lautta meni jokea pitkin. Tapasaimme "ryhmäläisiä" ja saatoimme lautan kohti "etelää" elikkä määränpäätään Tornioa. Kävimme myös katsomassa, kun lautta laski Kukkolankosken. Minä en kyllä olisi uskaltanut kyytiin, vaikka olisi mitä maksettu. Kyllä vähän hirvitti Reijo Kelan puolesta, joka oli "jokinaisena" lautalla kosken laskun ajan. Huhuh. Mutta komean näköistä oli meno, se on pakko myöntää.
Mitäs sitä vielä? Heinä-elokuun vaihteessa olimme moottoripyörällä Kemissä Run to 60's
tapahtumassa. Ensimmäinen ilta oli todella kiva, mutta toinen päivä menikin enimmäkseen hotellissa oleillessa. Eikä syy ollut hauskan edellisen illan, vaan todella kurjan sään. Päivällä kävimme hieman kävelemässä kaupungilla ja tapahtumapaikalla, mutta illan vietimme hotellissa lepäillen ja hyvää ruokaa ravintolassa syöden. Sunnuntaina lähdimmekin sitten jo hyvissä ajoin kotimatkalle.
Tämän kesän suurin puheenaihe on varmaankin ollut sää. Todella lämmin sellainen, lämpöennätyksest taisivat mennä rikki pariinkin otteeseen. Ja ne myrskyt. Nehän saivat aikaan melkoista tuhoa. Mutta johtuuko kaikki ilmastonmuutoksesta vai onko se vain sattumaa? Muistan 80-luvun Mauri-myrskyn, se sai täällä todella paljon tuhoa aikaiseksi. Tämän kesän myrskyt eivät sitä ole tehneet, ainakaan täällä meillä. Toisaalta mitä syksy tuo tulleessaa, tuleeko sieltä sitten Mauri-myrsky voimakkaampana vai jäivätkö myräkät nyt kesään. Aikapa sen näyttää. Mutta todella yht'äkkiä myrsky nousee. Ehkä siihenkin oppii varautumaan, luonnon omia merkkejä seuraten. Minä laitoin merkille pari seikkaa ennen viime lauantain (21.8.) ukkospuuskaa: ensinnäkin ilma oli todella "seisova" ja kuuma, toiseksi huomasin, että linnut lentelivät levottomina matalalla ja sirkuttivat kovasti, sitten hieman ennen kovaa tuulta ne haihtuivat jonnekin. No nämä olivat minun havaintojani, enkä tiedä liittyvätkö ne mintenkään tuohon puuskan tuloon, mutta ne jäivät mieleeni.
Nyt elämme jo elokuun loppua. Yöt ovat jo pimeitä. Opiskelijat ovat aloittaneet opiskelunsa kuka missäkin. Meillä on nuoremmalla opiskelupaikka vielä hakusessa, mutta toivotaan että jotain pian löytyisi. Toisaalta minun mielestäni olisi hyvä kun hän kävisi armeijan "pois alta" ja aloittaisi sen jälkeen pidemmän opiskelun, toki nyt voisi jotain esim. kurssia käydä. No minähän siitä en päätä. Voin vain antaa vinkkejä:). Onneksi hänellä on harrastuksensa, että ei aivan ole "ulkona" kaikesta. Vanhemman lapsen muuttokuorma haettiin eilen Torniosta, se on nyt täällä meillä (on muuten hieman tavaraa miltei joka nurkassa), hän suuntaa kolmeksi kuukaudeksi harjoitteluun Helsinkiin. Isompi muutto odottanee vuodenvaihteessa.
Kokousrintamalla on mennyt tuttuun tyyliin, ehkä syksy käynnistyi hieman vauhdikkaammin sillä rintamalla. Ja tietysti "taistellen". Mutta nyt näyttää siltä että sovitellen saataisiin aikaan ratkaisu, kaikkia (melkein ainakin) tyydyttävällä tavalla. Pääsemme yhdessä rakentamaan uutta Oulua. Ja siinä työssä tarvitaan Yhteistyötä, ihan todella isolla Y:llä. Siinäpä sitä sitten onkin melkoisesti tavoiteltavaa. Mutta toivotaan parasta. Koska jos joudutaan riitelemään, joka asiasta ja päätöksestä, ei tuloskaan voi olla hyvä.
Lopuksi toivotan Oiken hyvää syksyn jatkoa (kai tämä jo sitä on?) meille kaikille!